AJANKOHTAISTA
Vaativan erityisen tuen oppilaat tarvitsevat lisää jatko-opinto- ja työskentelymahdollisuuksia TurussaTorstai 11.4.2024 klo 8.44 Hyvinvointialueisiin siirtymisen jälkeen kuntasektorin suurin toimiala on varhaiskasvatus ja koulutus. Tärkeä koulutuksen osa-alue, joka usein unohdetaan, on perusopetuksen jälkeinen vaativan erityisen tuen oppijoille suunnattu ammatillinen koulutus. Tämänhetkisessä tilanteessa kaikki perusopetuksen päättävät kehitysvammaiset eivät pysty käyttämään hyväkseen oppivelvollisuuden pidennystä, koska paikkoja on liian vähän. Turun kaupungin on kuitenkin osoitettava paikka kaikille opiskelijoille. Ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret siirretään päiväaikaiseen toimintaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan puolelle, missä opiskelijan pitäisi - muiden päiväaikaiseen toimintaan osallistuvien joukossa – pystyä opiskelemaan ilman opettajan lähiopetusta. Vuoden 2023 yhteisvalinnassa ilman vaativan erityisen tuen jatko-opintopaikkaa jäi Varsinais-Suomessa 25 hakijaa. Paikkoja oli 106. Opetushallituksen antamien ennakkotietojen perusteella vuonna 2024 paikanhakijoita oli 186. Tämä opiskelupaikkojen puute mutkistaa näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oppivelvollisten koulupolkua. ”Turun kaupungin tulisi järjestää lisää jatko-opintopaikkoja vaativan erityisen tuen oppilaille. On ihmisoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymys, että myös erityisen vaativaa tukea tarvitsevat oppilaat saavat opiskella itselleen sopivalla tavalla ja aikataululla”, linjaa Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Mervi Uusitalo-Heikkinen. Kehitysvammaisten työllistyminen työtoimintakeskusten ulkopuolelle on vähäistä. Avotyössä moni kehitysvammainen pystyisi työskentelemään, jos työvalmentajia olisi riittävästi. Työvalmentajia tarvitaan uusien työpaikkojen hakemiseen ja avotyössä olevien tukemiseen, jotta työnantajat ottaisivat enemmän kehitysvammaisia vastaan. Itsenäiseen palkkatyöhön pystyviä kehitysvammaisia on työtoimintakeskuksissa ja avotöissä. Heidän palkkaamisensa työnantajan palkkalistoille tarvitsee lisää työvalmentajien osaamista. ”Turun kaupungin tulee näyttää esimerkkiä ja palkata kehitysvammaisia heille sopiviin tehtäviin. Näitä tehtäviä löytyy eri yksiköistä, kun vain on uskallusta ja työvalmentajan tukea”, sanoo Turun Vasemmistoliiton hallituksen jäsen Mikko Waltari. Nykyisistä työtoimintakeskusten asiakkaista moni on suorittanut jonkin toisen asteen koulutuksen. Turun kaupungilla ei ole varaa jättää tätä voimavaraa hyödyntämättä.
Lisätiedot: Mervi Uusitalo-Heikkinen
|
Suomalaiset työmarkkinat kehittyvät sopien, ei sanellenLauantai 16.3.2024 klo 15.48 Turun Vasemmistoliitto ry.
Suomi kulkee kohti lakkokevättä. Petteri Orpon oikeistohallituksen historiallisen kovat otteet pakottavat ammattiliitot puolustamaan työntekijöidensä etuja. Kun Suomea on aiemmin rakennettu sopimalla ja neuvottelemalla, Orpon hallitus on jääräpäisesti pitänyt kiinni rajuista heikennysesityksistään koskien esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvaa ja lakko-oikeutta. “Oikeudenmukaista ja elinvoimaista Suomea ei rakenneta näin. Orpon hallituksen toimet työntävät Suomea kauemmas pohjoismaisesta työmarkkinamallista ja kohti työmarkkinoiden sekasortoa”, sanoo Turun Vasemmistoliiton puheenjohtaja Mervi Uusitalo-Heikkinen. Orpon hallitus on esittänyt ennätyksellisen monta työntekijöiden asemaa heikentävää toimea, muun muassa "vientimallia", joka on käytännössä matalapalkka-alojen palkankorotuskatto. Lisäksi mainittakoon paikallisen sopimisen ongelmalliset muutokset, poliittisten lakkojen aikarajoitukset ja tukilakkojen kielto. “Lakko-oikeus kuuluu olennaisesti pohjoismaiseen demokratiaan. Työntekijöillä pitää olla oikeus ilmaista mielipiteensä niissä tilanteissa, joissa pyritään rajusti heikentämään oikeuksia lainsäädännöllä”, toteaa Turun Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Claire Bell. Luottamusta oikeistohallitukseen nakertaa myös tapa antaa toistuvasti julkisuuteen virheellistä tietoa Ruotsin työmarkkinamallista, johon hallitus toistuvasti viittaa etsiessään oikeutusta työelämän kurjistamiselle. Orpon malli poimii Ruotsin mallista itselleen sopivimmat linjaukset ja jättää huomiotta sen faktan, että muissa Pohjoismaissa on käytössä useita työntekijän asemaa turvaavia toimia, jotka tasapainottavat työmarkkina-asetelmaa. Orpon hallitus ajaa uudistuksia, joiden vaikutukset tulevat olemaan valtavat ja jotka muuttaisivat suomalaista työelämää pysyvästi. Tuloerot lisääntyvät ja valtion velkaantuminen kiihtyy. Samaan aikaan toteutettavat sosiaaliturvan leikkaukset vielä syventävät vähävaraisten kansalaisten ahdinkoa. Leikkaamalla ja sanelemalla ei pelasteta hyvinvointivaltiota. Neuvottelupöytään on vaikea palata, jos hallitusosapuolen viesti on, että mistään muusta kuin vientimallista ei ole mahdollista tinkiä. Rakentavia ehdotuksia on tehty, mutta hallitus on täysjarrutuksessa. Tätä taustaa vasten lakot ovat täysin oikea toimi. Suomalaista yhteiskunta rakennetaan sopien, ei repien. Lisätiedot: Mervi Uusitalo-Heikkinen
|