Taitettu indeksi kurittaa eläkeläisten ostovoimaaTorstai 15.9.2016 klo 21.07 Eläkkeiden indeksiturvan tavoitteena oli varmistaa eläkkeelle siirtyneen henkilön aktiiviaikaiseen tulotasoon nähden kohtuullinen eläkkeen alkumäärä ja sen jälkeen eläkkeen ostovoiman säilyminen. Nykyinen työeläkeindeksi, eli ns. taitettu indeksi, ei kykene ylläpitämään mainittua työeläkkeen ostovoimaa, vaan eläkkeensaajien tulot ovat jääneet ansiotulojen kehityksestä jälkeen. Taitetun indeksin seurauksena eläkkeiden kasvu on ollut lähes puolet hitaampaa kuin palkkojen kehitys. Vuosina 1995 – 2014 palkkatason nousu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 %. Kun vuonna 1995 keskimääräinen työeläke oli 60 % palkoista, niin vuonna 2014 se oli reaalisesti enää 47 %. Turun Vasemmisto vaatii, että eläkkeensaajiin sovellettavasta ns. taitetusta indeksistä ja ikäkertoimista luovutaan ja siirrytään takaisin ennen vuotta 1996 voimassa olleeseen ns. keskiväli-indeksiin, jossa palkka- ja eläketuloindeksi ovat yhtä suuret. Indeksin palauttamisella palkkatuloindeksiksi eläkeläisten ostovoima lisääntyisi ja sillä olisi myös kansantaloutta elvyttävä vaikutus kotimarkkinakysynnän lisääntyessä. Lisäksi valtion ja kuntien verotulot kasvaisivat, ja eläkkeensaajien asumistuki- ja toimeentulotukimenot vähenisivät. Lisääntyvät eläkemaksut voidaan kustantaa eläkerahastojen sijoitustuotoista eikä niihin tarvita verovaroja. Palkkatasoindeksin käyttöönotto ei aiheuta työeläkemaksujen korotusta. Muutos ei nykytuotoin myöskään pienennä eläkerahastoja. Viimeisen 20 vuoden aikana eläkerahastoihin kartutetut varat ovat yli viisinkertaistuneet. Eläkerahastoissa on varoja 183 miljardia euroa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin valtion budjetti ja seitsemän kertaa enemmän kuin yhden vuoden kokonaiseläkemenot. Eläkerahastojen tuototkin ovat olleet vuositasolla yli 10 miljardin. Rahastojen tuottoja olisi käytettävä siihen, mihin ne on alun perin tarkoitettu: eläkkeisiin.
Lisätiedot: Anna Mäkipää |
